Murtunut varpaani ei vielä kestä pitkiä kävelyitä ja minä en kestä lomailua kotipihalla, joten jotain viihdykettä piti keksiä. Olemme monta vuotta suunnitelleet saaristoristeilyä Espoon saaristossa ja vihdoin se toteutui.

Laiva pysähtyi Isossa Vasikkasaaressa jossa oli hieno hiekkaranta, mutta meillä ei ollut uikkareita mukana. Ja rannassa oli varoitus sinilevästä . Tyydyimme vain vähän kiertelemään saarta. Ja kyllä oli turvonnut ja kipeä varvas illalla.

Saaresta löytyi hienot hevoskärryt hevosineen.

ja hienoja kasveja.

Esikoinen oli löytänyt kaverinsa kanssa kuljeskellessaan hyvän mustikkapaikan melko läheltä kotiamme. Koska siihen lähelle pääsi pyörällä, uskaltauduin lähtemään poimimaan mustikoita. Niitä olikin paljon, mutta poimin vain pari litraa. Ei se varvas oikein tykännyt pusikossa kykkimisestäkään . Minun on kai vain uskottava että tänä kesänä lomaillaan varpaan tahtiin.

Järven rannassa oli hyvä pyöräparkki ja siitä ei tarvinnut kävellä kuin parisataa metriä mustikkapaikkaan.

Esikoinen löysi herkullisen mustikkarahkapiirakan ohjeen, mutta koska meillä ei ollut voita eikä leivontamargariinia, enkä viitsinyt lähteä sitä varten 4 km päähän kauppaan, päätimme tyytyä pakastimesta löytyneeseen valmispiirakkataikinaan. Esikoisen tekemä täyte oli kuitenkin herkullista. Onneksi teimme kaksinkertaisen annoksen, niin jäi tällekin päivälle syötävää.

Ensi viikolla lähden poikien kanssa muutamaksi päiväksi Haapsaluun lomailemaan. Sitten alkaa miehelläkin loma ja jatkamme remonttia täysipäiväisesti, sanoo varpaani sitten mitä sanoo  .

Oikein mukavaa loppuviikkoa kaikille.